Rypäleraskaus
Rypäleraskaudeksi (mola hydatidosa) kutsutaan istukan sairautta, jossa kohdun istukkakudoksen nukkalisäkkeet turpoavat rakkulamaisiksi ja antavat positiivisen raskaustestin ilman elävää sikiötä. Nesteen täyttämät nukkalisäkkeet muistuttavat rypäleitä, mistä sairaus on saanut nimensä. Noin yksi tuhannesta raskaudesta on rypäleraskaus ja niitä todetaan Suomessa vuosittain noin 60 kappaletta.
Yleisin rypäleraskaustyyppi on täydellinen rypäleraskaus, jolloin alkiota ei ole havaittavissa eikä kohtuun kehity sikiötä, mutta istukkahormoni on koholla.
Rypäleraskaus voi myös olla epätäydellinen tai osittainen, jolloin kohdussa havaitaan sikiö (tai sikiön osia), jolla on useita vaikeita kehityshäiriöitä.
Elävä sikiö rypäleraskaudessa on harvinainen ja sikiön ennuste on yleensä niin huono, että odottajalle suositellaan raskauden keskeyttämistä.
Oireet
Rypäleraskaus oireilee yli 90% tapauksista alkuraskauden verisenä vuotona, jonka syy tutkitaan ultraäänitutkimuksen avulla. Epäilys rypäleraskaudesta voi herätä, mikäli kohdun koko on gynekologisessa tutkimuksessa raskauden kestoon nähden epätavallisen suuri. Odottajalla saattaa esiintyä tavallista voimakkaampaa pahoinvointia ja alavatsakipua. Joskus rypäleraskaus voi kehittyä pian keskenmenon tai synnytyksen jälkeen, jolloin oireena on pitkittynyt jälkivuoto.
Joskus rypäleraskaus todetaan yllättäen alkuraskauden keskenmenon yhteydessä otetusta kaavintanäytteestä.
Syyt
Rypäleraskauden syitä ei tunneta, mutta sille altistavia tekijöitä ovat odottajan kokemat aiemmat keskenmenot ja rypäleraskaudet. Myös odottajan iällä on merkitystä, sillä alle 20-vuotiailla ja yli 40-vuotiailla naisilla on tavallista suurempi riski rypäleraskauteen.
Hoito
Rypäleraskauden ensisijainen hoitokeino on sairaalassa tehtävä kohdun imukaavinta eli imutyhjennys. Sairastunut istukkakudos täytyy poistaa taudin etenemisen pysäyttämiseksi. Hoitamattomana sairaus voi tunkeutua kohtulihakseen, mitä kutsutaan nimellä invasiivinen mola.
Rypäleraskauden jälkeinen seuranta on tärkeää, jotta sairaus ei uusiudu tai kehity istukkasyöväksi. Imutyhjennyksen jälkeen veren istukkahormoni- eli hCG-pitoisuutta seurataan kuuden kuukauden ajan. Tänä aikana ei suositella uutta raskautta. Veren hCG-pitoisuus laskee yleensä itsestään, mutta mikäli näin ei tapahdu, voidaan tarvita solunsalpaaja- eli sytostaattihoitoa.
Rypäleraskautta ei voi ehkäistä, mutta sen uusiutumisriski on onneksi matala: yhden rypäleraskauden jälkeen vain 1,3 % luokkaa. Rypäleraskauden jälkeen on mahdollista tulla normaalisti raskaaksi. Uuden raskauden alussa kohtu tarkastetaan ultraäänitutkimuksella ja synnytyksen jälkeen istukkaa tutkitaan ottamalla siitä koepala.
Lähteet