Lapsettomuus menetyksen jälkeen

Moni raskaudenaikaisen menetyksen kokenut kokee lapsettomuutta. Lapsettomuudella tarkoitetaan yleensä sitä, että raskaus ei jostain syystä ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen. Lapsettomuutta voi ymmärrettävästi kokea myös menetyksen jälkeen, sillä odotusaikana on ehtinyt tottua ajatukseen vanhemmuudesta ja kiintyä syvästi lapseen, vaikka menetys olisi tapahtunutkin varhain.
Joskus tilanne on se, että ihminen on ollut koko siihenastisen elämänsä ajan lapseton, tullut raskaaksi, kokenut raskaudenaikaisen menetyksen ja vasta tämän jälkeen alkanut kokea olevansa lapseton. Voi myös olla kyse sekundäärisestä lapsettomuudesta, jolloin perheessä on jo yksi tai useampi lapsi, mutta uusi raskaus ei jostain syystä ala.

​

Lapsettomuushoidot

​

Lapsettomuutta kokeva voi hakeutua lapsettomuustutkimuksiin joko julkiseen terveydenhuoltoon tai yksityiselle lapsettomuusklinikalle. Julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoitoihin hakeutuessaan parin tulee olla yrittänyt raskautta vähintään vuoden ajan. Myös itselliset naiset ja sateenkaariparit voivat hakeutua lapsettomuushoitoihin.
Lapsettomuushoidoissa tehdään yleensä ensin tutkimuksia kuten miehen siemennestenäyte, naisen hormonitutkimukset ja munanjohtimien aukiolotutkimus.
Sen jälkeen voidaan edetä erilaisiin hoitomuotoihin, joita ovat esimerkiksi ovulaation induktio eli munasolun kypsytyshoito, keinohedelmöitys eli inseminaatio, koeputkihedelmöitys tai pakastetun alkion siirto.

Raskaaksi tulemista voidaan pyrkiä lapsettomuushoitojen lisäksi edesauttamaan elämäntapamuutoksilla, kuten tietynlaisella ravinnolla, paremmilla yöunilla, liikunnalla, päihteettömyydellä ja stressittömyydellä. Menetyksen jälkeen kannattaakin keskittyä mahdollisimman hyviin elämäntapoihin, jotta uuden raskauden alkamiselle olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet, mutta aina kyse ei ole elämäntavoista.
Raskaudenaikaisen menetyksen jälkeen sekä mieli että keho ovat kokeneet kovia ja vaikka suurin osa menetyksen kokeneista raskautuu keskimääräisesti kolmen kuukauden sisällä menetyksestä, on silti olemassa mahdollisuus, että uusi raskaus ei jostain syystä pääsekään alkamaan. 

Lapsettomuus on kokonaisvaltainen kriisi

​

Lapsettomuuden kokemus on kriisi, joka värittää lapsettomuutta kokevan henkilön koko elämää.

Myös raskaudenaikainen menetys on valtava kriisi ja usein hyvin traumaattinen kokemus menetyksen yksityiskohdista riippumatta. Jos lapsihaave on suuri eikä uusi raskaus syystä tai toisesta alakaan, menetyksen kokenut siirtyy kriisistä toiseen ilman, että välissä on välttämättä ehtinyt edes hengähtää. Tällöin ihminen on ikään kuin selviytymistilassa.

Moni kokee epäonnistumista ja menetyksen tunteita joka kuukausi, kun uusi raskaus ei alakaan. 

Lapsettomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämän eri osa-alueisiin: lapsettomuudesta kärsivästä voi tuntua, että elämä pyörii mahdollisten lapsettomuushoitojen ja kuukautiskierron eri vaiheiden ympärillä, mikä kuluttaa ihmisen henkisiä voimavaroja. Lapsettomuus voi aiheuttaa paineita ja ristiriitoja myös parisuhteeseen ja seksielämään, mikäli raskauden yrittäminen pitkittyy ja muuttuu kaavamaiseksi suorittamiseksi. 

Lapsettomuuteen on onneksi saatavilla henkistä tukea: julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kautta saatavan keskusteluavun lisäksi esimerkiksi Lapsettomien yhdistys Simpukka ry tarjoaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiville monenlaista vertaistoimintaa ja tietoa.

On arvioitu, että noin 15 prosenttia kaikista pariskunnista kärsii jossain elämänsä vaiheessa tahattomasta lapsettomuudesta. Kuitenkin useimmat heistä saavat myöhemmin lapsen joko hoitojen avulla tai ilman. 

 

Lähteet:
Terveyskirjasto.fi, HUS

 

Lisää tietoa lapsettomuudesta:
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Terveyskylä, naistalo